Ajatuksiani kohtaan 3- Julkinen hyvä

Tässä joitain ajatuksia mitkä tulivat mieleen etsiessäni noita muita lähteitä ja viittauksia käsiteltävään asiaan:

Jos julkisella hyvällä tarkoitettaan määritelmää, jossa kukin kuluttaja voi kuluttaa tuotetta kuinka paljon tahansa, kuitenkaan vähentämättä muiden kulutettavissa olevaa määrää [1][2], verkon ja sen sisältöjen mahdollisuus toimia julkisen hyvän lisääjänä ovat erinomaiset. Verkon sisällöt ovat digitaalisessa muodossa, jolloin niiden käyttäminen ei vähennä muiden mahdollisuutta käyttää tuotetta tai palvelua.

Tieto on ehkä selvin esimerkki verkkoyhteisön tuottamasta julkisesta hyvästä. Internetin myötä ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon joka ennen oli joko vaikeasti saavutettavaa tai maksullista on lisääntynyt huomattavasti. Verkkoyhteisöt voivat tukea tai tehostaa normaalisti muuten julkisesti tuotettua informaatiota, kuten Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofi vuonna 2004 hyvin osoitti. Tällöin suomalainen sukellusyhteisö sukellus.fi julkaisi ja ylläpiti listaa suomalaisista uhreista [3] huomattavasti aikaisemmin kuin valtio tai tiedotusvälineet. Sukellus.fin tiedontuottamiseen osallistuneita ihmisiä palkittiin 2005 Opetusministeriön jakamalla tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla [4].

Toinen verkossa hyvin näkyä julkisen hyvän osa-alue ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Verkko toimii hyvin näiden kehitys-, jakelu- ja käyttöympäristönä. Yksi syy ihmisellä tuottaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on halu julkisen hyvän tekemiselle [5].

Yksi muoto, jossa jokainen internetin käyttäjä voi osallistua julkisen hyvän tuottamiseen on resurssien jakaminen. Siinä verkon käyttäjät jakavat omia tietokoneresurssejaan muiden, yleensä julkista hyvää lisäävien hankkeiden käyttöön. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi Berkeleyn yliopiston ylläpitämä SETI@home-projekti, joka hajautetun laskennan avulla etsitään Maapallon ulkopuolista älyllistä elämää [6] ja malariaControl.net, joka pyrkii ennustaan malaria tartuntojen dynamiikkaa ja terveyshaittoja [7]. Mielenkiintoinen lisä projekteihin on niiden toiminen Boinc-alustalla, joka on open source –ohjelmisto [8].

Julkisessa hyvässä reaalimaailmassa kuin myös verkossa ja verkkoyhteisöissä esiintyy vapaa matkustaja -ongelmaa [9]. Tälläin osa yhteisöstä vaan kuluttaa tuotteita, eikä korvaa käyttöä mitenkään esimerkiksi tuottamalla muille kulutettavaa. Tämä näkyy selkeästi juuri verkkoyhteisöissä. Tutkimusten mukaan melkein 90% verkkoyhteisöjen käyttäjistä toimii pelkästään palvelun kuluttajina, 9% jakaa muiden tuottamaa sisältöä eteenpäin ja vain 1% käyttäjistä itse tuottaa sisältö yhteisössä.

- Markoarf

Lähteet:
[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Public_good
[2] http://www.linfo.org/public_good.html
[3] http://www.sukellus.fi/archives/000194.shtml#more
[4] http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2005/3/vuoden_2005_tiedonjulkistamispalkinnot_jaettiin?lang=fi
[5] http://www.bellevuelinux.org/open_source_development_incentives.html
[6] http://seticlassic.ssl.berkeley.edu/cacm/cacm.html
[7] http://www.malariacontrol.net/
[8] http://boinc.berkeley.edu/trac/wiki/BoincIntro
[9] http://plato.stanford.edu/entries/free-rider/