Case 2: Yhteenveto
tammikuu 28, 2008Habbomiitti 25.1.2008
12:00-15:20
Paikalla ja rooli:
Marko, pj
Riikka, sihteeri
Markus, tarkkailija
Sami, härdääjä
Pekka, härdääjä
Mukana olivat myös opettaja Eeva ja Raija
YHTEENVETO
1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?
Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:
- Kirjoittajan status vaikuttaa verkkoyhteisön menestykseen eli mitä muut keskustelijat uskovat saavansa ylläpitäjältä esim. linkkejä muhin yhteisöihin.
- Eri rooleja verkkoympäristössä: Ekspertti, kuuntelija, kyselijä, ylläpitäjä. Hahmo voi olla netissä erilaisessa roolissa, kuinnormaalissa sosiaalisessa tilanteessa.
- Eri rooleja verkkoympäristössä:
Linking: Kokeilee/ käy vain tutustumassa ympäristöön
Lurking: osallistuu silloin tällöin
Learning: käyttää säännöllisesti
Leading: johtaa
Consumer: lukee, passiivinen
Commentor: kommentoiContributor: tuottaa sisältöä
Commentator: johtaa, antaa suunnan muille
- Answer people & Discussion people
http://www.webpronews.com/blogtalk/höpöweb-community-social-roles
- Kaksi auktoriteettiä: suosio ja vaikutus; Suosio rakentuu esimerkiksiblogissa linkkien määränä blogiin.Vaikutus taasen rakentuu siitäkuinka bloggaaja pystyy vaikuttamaan muihin.Näitä voi pitää sosiaalisensuhteen mittareina.
Keskustelua aiheista:
- Suurin osa verkkoyhteisöjen rooleista lurking ja consumer.
- Roolin tunnistaa käyttäytymisestä eli esimerkiksi kuinka aktiivinen on, kuinka on saanut vastauksia ja viittauksia.
- Osallistujista 90% passiivisia 9% jakaa muiden sisältöä 1% tuottaa uutta sisältöä.
- Yhteisön mittari = Suosio (kuinka paljon blogiin viitataan) ja auktoriteetti (kuinka paljon voi vaikuttaa lukijoihin). Mittaaminen käytännössä kuitenkin hankalaa.
Lähde: http://alumni.media.mit.edu/~cameron/cv/pubs/04-01.pdf
2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?
Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:
- Verkon estottomuu-efektin vaikutus moraaliin ja sen löystymiseen. Kansainvälinen moraali – miten se muodostuu?
- Webin käyttäjien globaali heterogenisoituminen. Miten se vaikuttaa esim. alkuperäis kulttuureihin ja miten se muuttaa paikalliskulttuureja (esim. lainasanat, trendit, tottumukset jne.)
- Kaikki lähtökohtaisesti samanarvoisia – rasismi, ulkonäkö yms. ennakkoluulot ei niin vaikuta ainakaan alussa.
Keskustelua aiheista:
Moraali:
- Moraali eli siveys tarkoittaa yhteisössä vallitsevia siveellisiä (moraalisia, eettisiä) käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Tasa-arvoistaako verkko?
- Eri kulttuureilla omat moraaliarvot
- Väkisin syntyy ristiriitoja jos ei ymmärrä toista
- ongelmallisen koska moraalia ei ole
- Ristiriitaisia näkemyksiä
Eettisyys:
- Millaisia ilmentymiä? – Tunteeko, että omat mielipiteet merkitsee ja ihmistä kuunnellaan? Tunteeko, että voi vaikuttaa oman yhteisönsä sisältöön?
- Sisällöllinen eettisyys – Onko tiettyjen sisältöjen tuottamine oikein? Esim. pommiohjeiden laittaminen verkkoon tai tekijänoikeuksien noudattaminen.
- Eettisyys kulttuurisidonnaista: Suomessa sananvapaus eli jokaisella oikeus mielipiteeseen. Kiinassa sitä kuitenkin rajoitetaan.
- Suomessakin voidaan rajoittaa sananvapautta moraalin suojelemiseksi (kunnianloukkaukset, seksuaalirikokset yms.)
- Habbo ilmeisesti suojelee meidän moraalia sensuurilla?!?
Moraalisia ja eettisiä ohjeita netissä käyttäytymiseen eli nettietiketti:
http://www.joutsi.com/netiketti/netiketti.html
- Globaali etiketti mutta noudattaminen itsestä kiinni
- Rikkomukset johtuvat usein tietämättömyydestä tai vain välinpitämättömyydestä
-Meille ei juuri uutta, mutta materiaali sopisi hyvin esim. peruskoululaisten mediakasvatukseen.
3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?
Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:
- Tieto: Informaatio, TsunamiOpen Source: Linux, Resurssien jako: SETIVapaamatkustaja ongelma
- Digitaalisen informaation kautta edullisempaa päästä julkisen hyvän ideologiaan sen muokattavuuden, saatavuuden, kopioitavuuden ym. kautta.
- Ihmisoikeuksista tiedottaminen, aktivistien blogit.Toisaalta taas terroristiblogit, esim. bin laden videot
Keskustelua aiheista:
- Ryhmällä erilaisia näkökulmia aiheeseen; toiset näkee sanavapautena ja toiset taloudellisena lähestymisenä eli kun yksi kuluttaa se ei vähennä muiden mahdollisuutta kuluttaa (matematiikan kaavat, katuvalot).
- Tiedosta tulee automaattisesti julkista hyvää kun se siirretään verkkoon. Lähde: Communities in cyperspace.
- Yhteisöt tuottavat ilman itsekkäitä päämääriä. Yhteisön yhteiset päämäärät vaikuttavan enemmänkin.
- Esimerkkitapauksia mitten verkkoyhteisön ovat vaikuttaneet julkiseen hyvään tuomalla tietoa nopeasti kaikkien saataville tai protestomalla yhteisen näkemyksen puolesta:
Sukellus.fi = julkinen hyvä tsunamin aikaan.
Wikipedia = esimerkki verkkoyhteisön vaikutuksesta julkiseen hyvään
Lordihärdelli = kansakunta nousi juorulehtiä vastaan verkossa niiden julkaistua bändin laulajan henkilökuvan.
Open sourse kehitys eli linux ja muut ohjelmistot = yhteisöllisyys tärkeässä roolissa
Näkökulmat
- Piano private goods = soittaa sävellys puplic goods
- Kokeminen muuttuu kun digitaalinen kopio samanlainen
- Jotku tuntuvat pitävän kaikkia ohjelmistoja julkisena hyvänä; Kun ei ole aineellista ei miellä varastetuksi
- Miten siis aineellinen/aineeton määritellään? Esimerkiksi piraattilevyt ja varkaudet habbo hotellissa -
Habbo hotel, virtuaalivarastaminen: http://www.digitoday.fi/viihde/2007/03/15/Virtuaalisohvan+varkaus+p%E4%E4tyy+harvoin+poliisille/20076628/66
- Johtopäätös: Yhteiskunta on muutoksen edessä
Yhteenveto kurssista
Ajattelinpa näin lopuksi kirjoittaa yhteenvedon koko kurssista painottaen omaa käyttäytymistä ja omia mielipiteitäni. Mielestäni tapaamisissa tuli hyvin käsiteltyä mitä verkkoyhteisöt ovat joten en ala sitä enää uudelleen toistamaan.
case 1
Verkkoyhteisöt eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja joten se mahdollistaa joustavamman kommunikoinnin. Esimerkiksi blogiinkin voi kirjoitella silloin kun se omaan aikatauluun parhaiten sopii. Myös anonyymisyys on tärkeä piirre verkkoyhteisöissä. Kaikki voivat halutessaan kirjoitella omia mielepiteitään nimettömänä. Nimettömänä on joillekin helpompi tuoda julki omia ajatuksia. Omalla kohdalla blogiin kirjoittelu on hankalaa, koska olen ehkä vähän liiankin tietoinen siitä, että kirjoittamani teksti säilyy kaikkien nähtävissä ja on kenen tahansa luettavissa. Tästä koituu se ongelma, että mietin hyvinkin tarkkaan mitä kirjoitan, jos kirjoitan ollenkaan. Tästä syystä pitäydynkin lähinnä tarkkailijan roolissa kaikenlaisissa verkkoyhteisöissä. Minulle verkkoyhteisöistä on ollut apua tiedon hankinnassa. Tietoa on saatavilla juuri silloin kun sitä tarvitsen. Lisäksi tiedonhaku on helpompaa ja nopeampaa kuin vaikkapa saman tiedon hakeminen kirjoja selaamalla.
case 2
Oma roolini verkkoyhteisöissä on siis passiivinen kuten yllä olevasta kävi jo ilmi. Kuitenkin normaalissa arkielämässä en näe itseäni hiljaisena ja passiivisena. Koulussa olleissa ryhmätöissäkin olen yleensä aktiivinen osallistuja ja voinpa olla johtajankin roolissa. Tähän käyttäytymisen muutokseen syynä luulen olevan sen, että arkielämässä näen suoraan muiden reaktiot omiin mielipiteisiini ja sen ymmärsivätkö kaikki mitä yritin sanoa.
Mielestäni moraali ja eettisyys ovat heikentyneet verkossa. Tähän mielestäni vaikuttaa se, että netissä voi olla nimettömänä ja tämä luo ainakin nuorille lapsille sellaisen kuvan, että kaikkea voi tehdä kunhan ei jää kiinni. Moraalittomuus voi toki johtua tietämättömyydestä mutta omasta mielestäni se suurelta osin johtuu välinpitämättömyydestä.
oppimismetodi
Oppimismetodissa aluksi ryhmänä yhdessä pidettiin aivoriihi. Tässä ensimmäisessä vaiheessa sai tietää mitä muut ryhmäläiset ajattelivat aiheesta. Toisessa vaiheessa oli itseopiskelua. Se oli minulle mielekkäintä sillä omaan oppimistyyliini kuuluu vahvasti itseopiskelu. Viimeisessä vaiheessa ryhmänä koottiin yhteenveto käsittelyssä olevasta aiheesta. Tällainen oppimismetodi on mielestäni hyvä siksi, että asiat tulee käytyä perusteellisemmin läpi kuin pelkällä itseopiskelulla.