YHTEENVETO

1. Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:

Keskustelua aiheista:

- Suurin osa verkkoyhteisöjen rooleista lurking ja consumer.
- Roolin tunnistaa käyttäytymisestä eli esimerkiksi kuinka aktiivinen on, kuinka on saanut vastauksia ja viittauksia.
- Osallistujista 90% passiivisia 9% jakaa muiden sisältöä 1% tuottaa uutta sisältöä.
- Yhteisön mittari = Suosio (kuinka paljon blogiin viitataan) ja auktoriteetti (kuinka paljon voi vaikuttaa lukijoihin). Mittaaminen käytännössä kuitenkin hankalaa.
Lähde: http://alumni.media.mit.edu/~cameron/cv/pubs/04-01.pdf

2. Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:

Keskustelua aiheista:

Moraali:
- Moraali eli siveys tarkoittaa yhteisössä vallitsevia siveellisiä (moraalisia, eettisiä) käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, ar­vokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Moraali
Tasa-arvoistaako verkko?
- Eri kulttuureilla omat moraaliarvot
- Väkisin syntyy ristiriitoja jos ei ymmärrä toista
- ongelmallisen koska moraalia ei ole
- Ristiriitaisia näkemyksiä

Eettisyys:
- Millaisia ilmentymiä? – Tunteeko, että omat mielipiteet merkitsee ja ihmistä kuunnellaan? Tunteeko, että voi vaikuttaa oman yhteisönsä sisältöön?
- Sisällöllinen eettisyys – Onko tiettyjen sisältöjen tuottamine oikein? Esim. pommiohjeiden laittaminen verkkoon tai tekijänoikeuksien noudattaminen.
- Eettisyys kulttuurisidonnaista: Suomessa sananvapaus eli jokaisella oikeus mielipiteeseen. Kiinassa sitä kuitenkin rajoitetaan.
- Suomessakin voidaan rajoittaa sananvapautta moraalin suojelemiseksi (kunnianloukkaukset, seksuaalirikokset yms.)
- Habbo ilmeisesti suojelee meidän moraalia sensuurilla?!?

Moraalisia ja eettisiä ohjeita netissä käyttäytymiseen eli nettietiketti:
http://www.joutsi.com/netiketti/netiketti.html
- Globaali etiketti mutta noudattaminen itsestä kiinni
- Rikkomukset johtuvat usein tietämättömyydestä tai vain välinpitämättömyydestä
-Meille ei juuri uutta, mutta materiaali sopisi hyvin esim. peruskoululaisten mediakasvatukseen.

3. Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Kommentteja post-lappuihin habbotapamisessa:

Keskustelua aiheista:

- Ryhmällä erilaisia näkökulmia aiheeseen; toiset näkee sanavapautena ja toiset taloudellisena lähestymisenä eli kun yksi kuluttaa se ei vähennä muiden mahdollisuutta kuluttaa (matematiikan kaavat, katuvalot).
- Tiedosta tulee automaattisesti julkista hyvää kun se siirretään verkkoon. Lähde: Communities in cyperspace.
- Yhteisöt tuottavat ilman itsekkäitä päämääriä. Yhteisön yhteiset päämäärät vaikuttavan enemmänkin.
- Esimerkkitapauksia mitten verkkoyhteisön ovat vaikuttaneet julkiseen hyvään tuomalla tietoa nopeasti kaikkien saataville tai protestomalla yhteisen näkemyksen puolesta:
Sukellus.fi = julkinen hyvä tsunamin aikaan.
Wikipedia = esimerkki verkkoyhteisön vaikutuksesta julkiseen hyvään
Lordihärdelli = kansakunta nousi juorulehtiä vastaan verkossa niiden julkaistua bändin laulajan henkilökuvan.
Open sourse kehitys eli linux ja muut ohjelmistot = yhteisöllisyys tärkeässä roolissa

Näkökulmat
- Piano private goods = soittaa sävellys puplic goods
- Kokeminen muuttuu kun digitaalinen kopio samanlainen
- Jotku tuntuvat pitävän kaikkia ohjelmistoja julkisena hyvänä; Kun ei ole aineellista ei miellä varastetuksi
- Miten siis aineellinen/aineeton määritellään? Esimerkiksi piraattilevyt ja varkaudet habbo hotellissa -
Habbo hotel, virtuaalivarastaminen: http://www.digitoday.fi/viihde/2007/03/15/Virtuaalisohvan+varkaus+p%E4%E4tyy+harvoin+poliisille/20076628/66
- Johtopäätös: Yhteiskunta on muutoksen edessä

Y.Terveisin: Riikka ja muut vekuhappikset
Ps.Ensi viikon tiistaina sitten viimeinen luento, josta infoa yhteisessä blogissa!

Hetken huokaisu Norja-sohvalla ennen seuraavaa tehokasta istuntoa

koska klo 12. paikalla ei ollut hirveästi vielä porukkaa, niin ilmoittaudun vapaaehtoiseksi PJ:ksi ja hoidetaan homma seuraavanlaisesti:

Päivystän huoneessa 12-15.

Seinillä on niitä postit-lappuja kolmessa ryhmässä:

Keltainen: Kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Vihreä: Kuinka moraali ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa?

Sininen: Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut “julkiseen hyvään” (public good)?

Jokaisella on oma lappu, kirjoittakaa omia ajatuksia ko. kohdista aina sille lapulle.

Keskustellaan niistä yhdessä ja tehdään yhteenveto niin klo 12 ja klo 15 paikalle tulevien ihmisten kanssa.

Kokeillaan jos onnistuisi näin kun yhteinen aika on kortilla.

Marko – markoarf

Jos julkisella hyvällä tarkoitettaan määritelmää, jossa kukin kuluttaja voi kuluttaa tuotetta kuinka paljon tahansa, kuitenkaan vähentämättä muiden kulutettavissa olevaa määrää [1][2], verkon ja sen sisältöjen mahdollisuus toimia julkisen hyvän lisääjänä ovat erinomaiset. Verkon sisällöt ovat digitaalisessa muodossa, jolloin niiden käyttäminen ei vähennä muiden mahdollisuutta käyttää tuotetta tai palvelua.

Tieto on ehkä selvin esimerkki verkkoyhteisön tuottamasta julkisesta hyvästä. Internetin myötä ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon joka ennen oli joko vaikeasti saavutettavaa tai maksullista on lisääntynyt huomattavasti. Verkkoyhteisöt voivat tukea tai tehostaa normaalisti muuten julkisesti tuotettua informaatiota, kuten Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofi vuonna 2004 hyvin osoitti. Tällöin suomalainen sukellusyhteisö sukellus.fi julkaisi ja ylläpiti listaa suomalaisista uhreista [3] huomattavasti aikaisemmin kuin valtio tai tiedotusvälineet. Sukellus.fin tiedontuottamiseen osallistuneita ihmisiä palkittiin 2005 Opetusministeriön jakamalla tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla [4].

Toinen verkossa hyvin näkyä julkisen hyvän osa-alue ovat avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Verkko toimii hyvin näiden kehitys-, jakelu- ja käyttöympäristönä. Yksi syy ihmisellä tuottaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoja on halu julkisen hyvän tekemiselle [5].

Yksi muoto, jossa jokainen internetin käyttäjä voi osallistua julkisen hyvän tuottamiseen on resurssien jakaminen. Siinä verkon käyttäjät jakavat omia tietokoneresurssejaan muiden, yleensä julkista hyvää lisäävien hankkeiden käyttöön. Tällaisia hankkeita on esimerkiksi Berkeleyn yliopiston ylläpitämä SETI@home-projekti, joka hajautetun laskennan avulla etsitään Maapallon ulkopuolista älyllistä elämää [6] ja malariaControl.net, joka pyrkii ennustaan malaria tartuntojen dynamiikkaa ja terveyshaittoja [7]. Mielenkiintoinen lisä projekteihin on niiden toiminen Boinc-alustalla, joka on open source –ohjelmisto [8].

Julkisessa hyvässä reaalimaailmassa kuin myös verkossa ja verkkoyhteisöissä esiintyy vapaa matkustaja -ongelmaa [9]. Tälläin osa yhteisöstä vaan kuluttaa tuotteita, eikä korvaa käyttöä mitenkään esimerkiksi tuottamalla muille kulutettavaa. Tämä näkyy selkeästi juuri verkkoyhteisöissä. Tutkimusten mukaan melkein 90% verkkoyhteisöjen käyttäjistä toimii pelkästään palvelun kuluttajina, 9% jakaa muiden tuottamaa sisältöä eteenpäin ja vain 1% käyttäjistä itse tuottaa sisältö yhteisössä.

- Markoarf

Lähteet:
[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Public_good
[2] http://www.linfo.org/public_good.html
[3] http://www.sukellus.fi/archives/000194.shtml#more
[4] http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2005/3/vuoden_2005_tiedonjulkistamispalkinnot_jaettiin?lang=fi
[5] http://www.bellevuelinux.org/open_source_development_incentives.html
[6] http://seticlassic.ssl.berkeley.edu/cacm/cacm.html
[7] http://www.malariacontrol.net/
[8] http://boinc.berkeley.edu/trac/wiki/BoincIntro
[9] http://plato.stanford.edu/entries/free-rider/

No nyt kuitenkin se tärkein asia, huomasin tuossa että opettajien blogissa oli pyyntö että viimeisen taapaamisen aika ja tapaamispaikka pitäisi lähettää heille viestinä. Lisäksi jos tapaamispaikka on yksityishuone, niin salasana myös. Ja koska olen tässä ehdottamassa tapaamisen siirtämistä puolella tunnilla, niin en ole itse sitä viestiä lähettänyt. Se kuitenkin pitäisi lähettää aikonaan, joten miten on?

Artikkeli ja kommentti tehtävään kolme (Public good) kurssikirjasta Communities in cyperspace.
Peter Kollock (1999)

Artikkeli: “Gifts and Public Goods in Cyberspace” s.223-.

Yhteenvetoa ja kommentointia:

Yhteisellä hyvällä verkkoyhteisöjen osalla tarkoitetaan, että kaikki hyötyy vaikka henkilö ei olisikaan edesauttanut verkkoyhteisön toimintaa. Haasteena yhteiselle hyvälle on käyttäjien motivaatio verkkoyhteisöä kohtaan sekä heidän luottamuksen saavuttaminen. Vaikka yksilö täyttäisi nämä ominaisuudet ja olisi aktiivinen, yhteinen hyvä ei voi myöskään toteutua ilman verkkoyhteisön onnistunutta yhteisön hallinta sekä koordinointi.

Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut yhteiseen hyvään?

Tuotteet verkossa tarkoittaa sitä, että siitä voi kuka tahansa tuottaa lukemattomat määrät laadukkaita kopioita oli se sitten tekstiä, kuvia tai multimediaa. Informaatioon pystyy myös vaikuttamaan lukemattomat määrät osanottajia eli antamaan oman tietämyksensä Jokainen uusi tiedon käsittelijä nostaa sen ”oikeellisuusprosenttia.” Verkkoyhteisöt vaikuttavat julkiseen hyvään myös etenkin kustannusten osalta. Digitaalinen informaation avulla on siis edullisempaa päästä julkisen hyvän ideologiaan sen muokattavuuden, kopioitavuuden, saatavuuden ja näin ollen edullisuuden vuoksi.

Vaikutukset kustannuksiin: miksi, miten?

- Yksilöiden ottama vastuu ja tekemä työ yhteisten päämäärien vuoksi. Esimerkiksi kirjeen lähettäminen postitse vrt. sähköpostitse.
- Yhteistyön koordinoinnin kustannusten väheneminen: informaatio ja ajankohtaiset ilmoitukset helposti löydettävissä, päivitettävissä ja tarvittaessa henkilökohtaisesti jaettavissa sähköpostiin.
- Tapaamiset missä ja milloin vain
- Fyysinen/ maantieteellinen sijainti ei vaikuta
- Samasta aiheesta kiinnostuneet eli potentiaalinen kohderyhmä helposti löydettävissä kategorioimalla.
- Kaikesta verkkoyhteisöön siirretystä informaatiosta tulee sen julkista hyvää, koska yhden ihmisen ”oletus” informaation tarkoituksesta ei rajoita se käyttöä.

**************
Public good. Julkishyödyke,
yleishyödyke, kaikille kuuluva julkinen “hyvä”. Ensi sijassa talous-
ja oikeustieteellinen käsite, yksityishyödykkeen vastakohta.
Hyödykkeet, jotka ovat kaikkien yhteisesti käytettävissä ja joita ei
voi omistaa. Jos joku niitä käyttää, se ei ole muilta pois. Termillä
voidaan viitata luonnon ‘tuottamiin’ asioihin (puhdas ilma)
**********

- Riikka

Veku aivoriihi 11.1.2008

PJ: Markus
Sihteeri: Sami
Tarkkailijat: Anu, Pekka
Härdääjä: Marko

1. kuinka roolit ja sosiaaliset suhteet ilmenevät verkossa?

Facebook, deittisivut…

- mitä roolit ovat?
 - asema yhteisössä (käyttäjä/moderaattori)
 - neuvoja kysyjä –> auttaminen

- sosiaaliset suhteet
 - netissä helppo kysyä –> kysytään mitä sattuu. Kynnys liian matala?
  –> voi “rappeuttaa” normaalia sosiaalista kanssakäymistä”
 - mahdollistaa sosiaalisia suhteita, joihin ei aikaisemmin ollut mahdollisuutta –> globaalisuus
 - oman egon kasvattaminen yhteisön kustannuksella. –> toinen hakee julkisuutta ja ja toinen osoittaa kuuluvansa
   johonkin yhteisöön

2. Kuinka moraalisuus ja eettisyys näkyvät verkkoyhteisön toiminnassa

Moraalisuus
Yhteisössä vallitseva tsiveeliset käsitykset, arvostukset ja käyttäytymissäännöt, jotka käsittelevät hyvää, pahaa, oikeaa ja
väärää.

- Webissä moraali ja eettisyys eroavat reaalimaailmasta (Periaate sama, käytäntö eri)
- Webin moraalikoodi? –> kulttuurierot
 - pedofiilit, marginaaliryhmät?
 -” kaikkea saa tehdä, kunhan ei jää kiinni”
 - ihmisten moraali verkossa löyhempää kuin reaalimaailmassa.
- Verkkokaupat –> syytä olla eettinen ja moraalisesti oikeilla poluilla

- Verkkopelit –> rasismia, huijaaminen jne. kynnys olla epä eettinen on pienempi normaaliin verrattuna

- Nettipokerissa huijaaminen?

- Löystyykö lasten ja nuorten moraali verkossa?

–> moraalin ja etiikan itsesäätely verkkoyhteisöissä?

3.Miten verkkoyhteisö on vaikuttanut yhteiseen hyvään.

- Tiedon jakelun ja saannin helpottuminen
- Demokratian edistäminen
- Netissä enemmän kritiikkiä
- yleisen tietouden lisääntyminen
- Sananvapaus?
- Nettiaddiktio jne. –> syrjäytyminen yhteiskunnasta ja muut ongelmat?

- Markus Kelanti

Sisällön käsittely verkkoympäristössä

Ihminen käsittelee asioita erilain kirjoitetussa ja puhutussa kielessä eli käyttää erilaisia kognitiivisia prosesseja niiden tuottamiseen. Kirjoitettu viesti on aina jo jollain tasolla prosessoitu ja suodatettu. Voisiko siis olla, että virtuaaliyhteisö tavallisen fyysisen yhteisöön verrattuna on aika byrokraattinen ja näin ollen tukahduttaa luovuutta?

Omasta kokemuksestakin voin ainakin sanoa, että virtuaaliympäristössä harvoin kokee mitään ”kehittäviä keskusteluita” , jotka yhteistyön tuloksena syntyvät. Blogeissa paremminkin otetaan vastaan muiden jo valmiiksi pohdiskeltua asiaa, pohdiskellaan sitä omassa puolessaan muodostaen siitä oman erillisen mielipiteen ja sitten vastataan vietiin. Chateissa taas keskustelu on yleensä hyvin pinnallista ja kevyttä, varsinkin jos tekniikka/ohjelmisto rajoittaa. Ihmisten on vaikea käsitellä asioita muuten kuin kylmän asiallisesti kun toisen tunteita ja olotilaa ei pysty näkemään. Onko siis niin, että verkkoyhteisössä ei olla spontaaneja?

- Riikka